Elokuvanteon alku

Dokumenttielokuva Kohtauksia Elämästä (työnimi) kertoo epilepsiaa sairastavien ihmisten arjesta, siitä kuinka eri tavoin sairaus voi siihen vaikuttaa. Jokainen elokuvan henkilöistä sairastaa erilaista epilepsiaa. Yhden sairaus pysyttelee elämässä taka-alalla kun taas toisen epilepsia on vaikeahoitoinen. Miten elämä kulkee, kun todellisuus välillä katkeaa?

Elokuva esittää myös kokemuksia epilepsiakohtauksista, siitä miltä se voi tuntua. Minne kohtaus vie? Se on traaginen, kummallinen kokemus, joka sieppaa ihmisen hetkeksi irti arkisesta todellisuudesta ja katkaisee aikajatkumon. Kohtausten kokemukset ovat erilaisia ja niitä voi olla vaikea välittää sanoin, mutta elokuvan keinot ovat sanoja väkevämpiä. 

Haluan elokuvalla tutkia elämää tajunnan katkeamisen ympärillä. Miten se kulkee, miten se jatkuu? Minne ihminen menee, kun kohtaus vie hänet pois? Terveelle ihmiselle epilepsia voi näyttäytyä vain kouristuksina, siksi haluan elokuvan avartavan ymmärrystä sairastamisesta ja tuovan näkemykseen uutta syvyyttä. Elokuva toimii myös vertaistukena, sillä kohtausten kuvauksista voi löytyä samaistuttavia piirteitä. Toisaalta ne osoittavat erilaisuudellaan, että jokainen kokemus on ainutlaatuinen.

Dokumenttielokuvaa epilepsiasta, tulee olemaan noin 10-25 minuutin mittainen lyhytelokuva ja joka valmistuu suunnitelmien mukaan ensi vuonna. Yllä on ensimmäinen versio elokuvan synopsiksesta eli tiivistelmä tai yleiskuvaus siitä, mitä tämä elokuva tulee olemaan. Kaikki on vielä ihan alussa, ja juuri nyt teen taustatutkimusta jonka pohjalta sitten käsikirjoitusta. Tutkin siis aihetta ja etsin ihmisiä, joiden kanssa jutella epilepsiasta ja erilaisista kohtauskokemuksista.

Epilepsiaa sairastaa Suomessa noin 56 000 ihmistä. Kuinkahan moni muukin elää sairauden lähellä? Epilepsia koskettaa minuakin ja siksi teen tämän elokuvan.

Jaan tässä blogissa elokuvanteon vaiheita sitä mukaa, kun tapahtuu ja kerron ihmisistä ja tarinoista joihin törmään tällä matkalla. Odotettavissa on muun muassa taustatutkimusta, elokuvia epilepsiasta, arkistoja ja asiantuntijoiden metsästystä, haastatteluja, kuvaussuunnitelmia, kohtauskokemusten kuvittamista, kuvien pyörittelyä, käsikirjoittamista, rahoituksen hakemista, roolittamista, työryhmän kokoamista, kuvauksia ja lisää kuvauksia, efektointia, animaation tekoa ja sitten leikkausta, muokkausta, faktojen tarkistamista ja... ja sitten lopulta valmis elokuva. Siellä se jo siintää!

Haluan tehdä tämän elokuvan yhdessä epilepsiaa sairastavien ja läheisten kanssa. Toivonkin löytäväni tämän blogin kautta keskustelukumppaneita aiheeseen liittyen. Mitä epilepsiasta pitäisi kertoa? Miten sitä kohtausta voikaan kuvata, kun kokemukselle voi olla vaikea löytää sanoja. Kannattaako siitä edes kertoa, vai onko se salaisuus? 

Elokuvan käsikirjoitukseen voi jokainen halukas osallistua jakamalla tarinansa ja tuntemuksensa tai osallistumalla keskusteluun. Tarinoita voi esimerkiksi lähettää minulle osoitteeseen elokuvakohtaus@gmail.com. Sähköpostilla voi muutenkin ottaa yhteyttä. Joskus on helpompi jutella, kuin kirjoittaa ja tapaankin mielelläni ihmisiä aiheen tiimoilta. Viestiä minulle voi lähettää myös blogin kommenttikenttään. Käsittelen minulle lähetettyä aineistoa luottamuksellisesti!

Kuka minä olen?

Kiasmassa minä ja Eija-Liisa Ahtilan teos Vaakasuora, 2011

Olen Miina, kolmekymppinen elokuvantekijä ja mediatyöläinen. Teen lyhytelokuvia ja olen työskennellyt televisiotuotannoissa monenlaisissa eri toimenkuvissa. Lisäksi valokuvaan ja kirjoitan, tykkään seikkailla metsissä ja raunioilla ja pyöräretkeillä. Minulla on pieni poika ja pieni koira, jotka matkustavat vierekkäin pyörän peräkärryssä.

Olen kotoisin Rovaniemeltä, jonne muutin juuri perheeni kanssa takaisin kymmenen Etelä-Suomessa vietetyn opiskelu- ja työvuoden jälkeen. Aloitin samalla opinnot Lapin yliopistossa audiovisuaalisen mediakulttuurin maisteriohjelmassa.

Perheen pienet tyypit valmiina matkaan.